Olipa kerran Juhannus

Juhannus. "Eiks tää oo kiva perinne kun viimekin vuonna oltiin täällä teidän mökillä?" Usko pois, ei se aina ole. Ellei isäntäväki itse sinua sinne kutsunut ja oikeasti halunnut. Varsinkin nyt (ja viime juhannuksenakin) kun vettä sataa ja on niin kylmä, että toppatakkia tarvitaan ennemmin kuin bikinejä. Niin isoa mökkiä tuskin löytyy, etteikö jossain vaiheessa jonkun pinnaa kiristäisi. Istutaan sisällä ja ihmetellään säätä, vieläkö sataa, vielä. Lapset hyppii seinille, ei oo tekemistä, miks täällä ei toimi netti... Keskustellaan siitä miten sitä meidän lapsuudessa juhannukset oli aina lämpimiä? Kyllä se on ilmasto muuttunut. Sitä se on.

Välillä (oikeastaan lähes koko ajan) joku häärii keittiössä marinaadien, lihojen, kahvien kanssa. Ainahan sitä makkaran menevä kolo jonkun vatsasta löytyy. Joten eikun grilli tulille. Jos se nyt syttyy kun sataa niin paljon. Siellä ne miehet virittää grilliä, tai yksi virittelee, muut katselee ringissä, oluttölkki kädessä. On se kyllä kylmä tämä Suomen kesä, todetaan. Ja näitä hyttysiä riittää. Sisälle on lähettävä, elävältä syövät. Makkaranpaistaja miettii mikä makkara kenellekin kuului, jokainen kun toi jos minkäkinlaista merkkiä ja makua. Makkara poskessa todetaan yhteisesti että kyllä se tämä perinteinen Kabanossi on parasta, vaikka ei tuo savujuustopekonikaan nyt huono ole. Hetken päästä: muurinpohjaletut, ne kyllä maistuis sitten hyvältä. Katoksessa niitä vois paistaa vaikka sataakin. Täytyyhän sitä lettuja juhannuksena olla. Tuulee kyllä niin paljon, ettei meinaa puut palaa. Lettujen paistoon meneekin hetki aikaa...kolmesta litrasta just ja just riittää kaikille. Kun noita lapsiakin on niin hirveesti jo sukuun syntynyt. Ja kun eivät syö oikeeta ruokaa niin letuilla sitten vatsansa täyttävät. Ihme vanhemmat kun eivät opeta lapsiaan kaikkiruokaiseksi.

Saunotaan. Käykää te naiset lasten kanssa ensiksi kun tehän ette niin kuumista löylyistä välitä, miehet voi saunoa sitten viimeiseksi. Tosi jaloa. Padassa kuuma vesi, älkää polttako itteenne. Niin ja ne saunavastat on siinä ovella, kaikille omat tehty, lapsille ne pienet. Ai, toi sattuu kun risuilla lyö, miks pitää tämmöisillä vastoilla rätkiä? Miks täällä ei oo oikeeta suihkua, mulla menee koko ajan vettä silmiin ja korviin, äiti huuhtele. Ja saunan jälkeen on pitkät tukat takussa, mutta onneksi on tää juhannus ja yötön yö aikaa selvitellä hiuksiakin. Joku käy uimassa, melkein kuin avannossa olisi joten äkkiä pois. Ihan turhaan sen uimapatjan puhalsit. Olisit uskonut. Ei näillä keleillä kelluta ja lilluta järvessä. Nyt pois sieltä järvestä tai vilustut ja sitten on loma pilalla.

Niin ja se juhannuskokko. Tuonne se on pellolle kasattu savotasta kertyneistä risuista, on siinä joku vanha rakennuslavakin ja sänky, joutaa pois polttaa. Kyllä on iso kokko, mitenhän tuo syttyy, vettä kun on losottanut koko kevään ja alkukesän. Pitänee vähän bensalla herkistellä. No johan sytty! Katohan kun tais ihan kulmakarvat kärähtää. Kylläpä nyt hyvin kokko roihuaa. Otetaan valokuvia ja lähetellään tutuille että näin meillä kokko palaa. Ja siinä sitten useampi tovi kipinämikkona vierähtää, mutta yötöntä yötähän tässä vietellään joten mikäpäs siinä.

Missäs me muuten nukutaan? Telttaan voi mennä ja aitassakin on tilaa, ihan voitte valita. Täällä sisällä nyt ei oikein mahdu, vanhusten täytyy nukkua lämpimästi ja raskaana olevat ramppaa vessassa yöllä niin parempi heidän olla vessan äärellä. Ja ihan pieniä lapsia ei viitti tonne itikoiden syötäväksi laittaa. Mutta nythän on juhannus niin onhan sitä mukava teltassaki nukkua. On siinä pressu päällä niin ei sada sisään. Ja laittaa pitkätkalsarit ja villasukat niin tarkenee paremmin.
Ja niin edelleen.

Onko se tällaista Juhannuksen vietto? Kärjistäen kyllä joku kohta voi pitää paikkaansa. Meidän perhe teki tänä vuonna poikkeuksen. Jäimme kotiin. Ajomatka 500km päähän mökkielämään ei houkutellut, syynä sää. Olkoon kuinka pukeutumiskysymys. Minun juhannus on aurinkoa, lämpöä ja kesäistä säätä. Kuten lapsuudessa. Ehdimme mökkeilemään myöhemminkin. Nyt nautimme juhannuksesta omassa kodissa, ihan ilman erikoisempia juhannustarjoiluja. Lapset toivoivat ruuaksi jauhelihamureketta. Sillä aloitellaan juhannuksen vietto. No, on makkaraakin ostettu, sitä merkkiä mitä kaupassa oli jäljellä kun hetki sitten sieltä kotiin tulin. Hyvää ja turvallista Juhannusta koteihin, mökkeihin, kaikkialle. Sopu sijaa antakoon ja ihania juhannusmuistoja <3

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hampaat raudoissa

Kaverin kynästä: Miten saada sohvaperuna-kotiäiti liikkumaan? Ja miksi?

Minä mikkään blogin kirjoittaja....Tiirinkosken Tehtaalla.