Pala Toscanaa

Mies käväisi eilen illalla pienellä 75 km iltalenkillä ja vei tänä aamuna meidätkin samoihin maisemiin. Polkupyörän päältä löytyy muuten näppärästi katsomisen arvoisia paikkoja joihin voi perheensä viedä helpommalla kulkupelillä vaikkapa seuraavana aamuna. Torstaipäivämme upeassa San Gimignanossa alkoi jo varhain. Ja onneksi näin, onhan tämä viehättävä pikkukaupunki Toscanan suosituimmaksi luokiteltu päiväturismikohde. Saimme parkkipaikan helposti ja pääsimme tutustumaan tähän kauniiden tornien kaupunkiin jo ensimmäisten joukossa (jälleen kerran). San Gimignano on Toscanan parhaiten säilyneitä keskiajan kaupunkeja. Täällä töröttää 1200-luvulla rakennettuja torneja, joista 76:sta on jäljellä 14. Ikkunattomat tornit rakennettiin yksityisiksi linnoituksiksi sekä omistajien rikkauden osoitukseksi. Nautimme kaupungin kaduista ja tunnelmasta. Torimyyjien siistit putiikit, kiireettömyys ja aamuauringossa kylpevä ihana Toscananan maisema valloittivat. Ei ollut minullakaan kiire minnekään. Kuten ei sillä viehättävällä mummollakaan (nonna), joka kärsivällisesti odotti vihanneskojulla vuoroaan ennen meitä.



Ihanat pikkukadut, joku onnellinen todellakin asuu täällä! Yritin kovasti tartuttaa lapsillekin fiilistä, että voisiko elämä olla ihanampaa jos saisi joka aamu herätä tällaisissa maisemissa, tällaisessa ympäristössä. Eivät olleet kanssani samaa mieltä, kukaan. Kotimatkalla ajoimme suuren vankilan ohi, josta mies kertoi illan lenkillään kuulleensa kaltereiden kolistelua. Ja takapenkin matkustajilla heräsi kysymysten tulva.

Lomataloltamme 4km päässä sijaitsee Motereggionin kukkulakaupunki, jossa pysähdyimme syömässä paluumatkallamme. Kaupunkia kiertävät muurit joissa on 14 puolustustornia. Muurit ovat säilyneet hyvässä kunnossa, ja muurien sisäpuolella on hiljainen kylä josta löytyy kaunis roomalainen kirkko, ravintoloita ja pikku putiikkeja joista saa paikallisia viinejä. Meillekin mukaan tarttui hellepäivää virkistämään pullollinen erinomaista valkoviiniä. Ja loppu päivä sujuikin tottuneesti altaalla auringosta nauttien. Pienin lapsista kyseli, mikä susta äiti on parasta täällä? -Aurinko, vastasin. Tähän lapsi jatkoi: ei, se on oikeasti kyllä rakkaus joka on parasta. Sieltä se totuus taas kuului.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hampaat raudoissa

Kaverin kynästä: Miten saada sohvaperuna-kotiäiti liikkumaan? Ja miksi?

Ranskan matkailua 8-v kertomana