Suviseura-räppi


Kesään kuuluvat monenlaiset juhlat. On sukujuhlaa, festareita, messuja, erilaisia tapahtumia, joista jokaiselle varmasti löytyy ne mieluisimmat ken menoja kaipaa. Karavaanarit ilmestyvät maanteille ja meidän ei-karavaanareiden kärsivällisyyttä koetellaan kun meillä on mukamas niin kiire kohteesta Aa kohteeseen Bee eikä sopivia ohituspaikkoja meinaa löytyä.
Tänään päättyy yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista, Suviseurat. Karavaanarikansaa riittää Vaasan suunnalla, jossa seurat tänä vuonna järjestettiin. Sain rakkaalta ystävältäni viime viikolla Suviseurojen kynnyksellä hauskan viestin, jossa oli allaoleva runo, oikeastaan räppi. Runon alkuperäinen kirjoittaja pitää blogia Päällikkö ja Pirpanat. Vaikka runossa valmistaudutaan suureen kesäjuhlaan, Suviseuroihin, sopii ajatukset jokaiselle perheen kanssa reissaavalle, sekä asuntovaunulla matkaavalle. Valmistelujen vaativuus ja pakkaamisen pakkopulla on tuttua jokaiselle ja toisinaan miettii, onko hermoheikkona matkaa järjestelevä äiti kovinkaan tervettä katseltavaa. Mutta, mikä onni ja autuus se onkaan kun vihdoin ruutulippu navigaattorissa heilahtaa. Yhteiset hetket ja lomamuistot, kyllä niiden voimin jaksaa  reissukassin jos toisenkin täyttää seuraavinakin vuosina. Olkoon päämääränä sukujuhlat, festarit tai Päällikön runossa mainittu Suviseurat, jokaisella reissulla on oma paikkansa reissaajien sydämessä.

pirpanapaallikko.blogspot.fi löydät lisää arjenmakuisia juttuja lapsiperheen arjesta. Kiitos, kun saan jakaa tämän hauskan tarinan.

"Alkukuusta alkaa se tohina ja työ,
jolle ei mikään vertaansa lyö.
Vaunu jo kaivetaan lehtien alta,
veivi löydetään sattumalta.

Kaasu ja jauhesammutin uus,
korjaus ja kärryn katsastuus.
Kasettiveskin pullo on loppu,
kaikessa tässä on kiire ja hoppu.

Etuteltan pesu on jäänyt taas,
piti sekin tehdä kun lumi on maas.
Kepit ja tapit on pussissa jossa
oli myös savea, vahingossa.

Uutta shortsia, hametta, paitaa,
likaisissa kamppeissa ei ole laitaa.
Pipoa, lippistä, huivia, hattua,
minkälaista tahansa keliä voi sattua.

Kanisterit johonkin tänne mä nostelin,
ristiäisjuomiin kun lokakuussa lainasin.

Kurakengät täällä on syksyllä juosseet,
koko vaunun savella ja kuralla on piesseet.

Ovessa on lukko, mut avain joskus hukkui,
lukotta tää meidän sakki vaunussa vain nukkui.
Hana ei oo kuntoon tullut vaikka vuosi meni,
jatkuu touhu juomapullon, vesikanisterin.

Juustohöylä, purkinavain sekä leipäveitsi,
nämä muistaa ihan varmaan joka vuosi meitsi.
Loputtoman pitkältä näin tuntuu pakkauslista,
onneks pitkä muistilappu auttaa pakkaamista.

Kun on saatu vaunu kuntoon, kasaan kaikki vaatteet,
mielessä jo kovasti on Suviseura-aatteet.
Tiistaina jos heti mennään,
saadaan hyvä paikka,
josta helppo lapsia on suihkutella vaikka.

Automatka sinänsä on toisen laulun aihe.
Siinä tärkeintä on kai siirtymisen vaihe.
Hiki tulee hattuun kun sitä edes muistaa,
takapenkin porukoilla juttu kovin luistaa.

Kentälle kun lopulta me yhdistelmä ajetaan,
kesän juhlaviikko siinä porukalla aletaan.
Hukassa on tutti, on vaippaan tullut faksi,
nälkä ei voi tulla kovin paljon suuremmaksi.

Etuteltan tukikepin nuppi haraa vastaan,
Äiti siinä lohdutella aikoo sylilastaan.
Nakkipakki pikaisesti siinä napostellaan,
isille kun eka kahvipannu kiehutellaan.

Siinä alkaa pikkuhiljaa ovi narahdella,
ikkunatkin täytyy auki heti rymistellä.
Kuuden päivän ajan ääni narinan on tuttu,
joka vaunun sisällä on ihan sama juttu:

Ikkuna auki,
ikkuna kiinni.
Ovi auki,
ovi kiinni.
Anna rahaa.
Osta jätski.
Verhot alas,
verhot ylös.
Hyttysverho alas,
hyttysverho ylös.
Makkararahaa,
pehmisrahaa.

Puhelimen akku nyt jo on loppu,
serkkujen luokse mahoton on hoppu.

Lopulta jo vaunun etuosan ääni hiljeni,
sammui sakki suloinen, ja hiljaa tuhisi.
Huomenna on päivä uus ja uudet jätskirahat.
Spagetilla täytetähän nälkäisetkin mahat.

Keleistäkin huolimatta päästävä on tänne,
Keskikesän juhlaan, paikkaan minne kuulun.
Vaikka matka joskus hikistäkin lie,
oikeahan suuntaan täällä ohjatahan tie.

Onhan tämä semmoista ja tämmöistä tää touhu,
vuoden suuret juhlat ovat nämä sekä joulu."

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hampaat raudoissa

Kaverin kynästä: Miten saada sohvaperuna-kotiäiti liikkumaan? Ja miksi?

Minä mikkään blogin kirjoittaja....Tiirinkosken Tehtaalla.