Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2015.

Kånken ja jupinaa repuista

Kuva
Siinä ne sitten seisoivat, oikea paraati vastaanottamassa LOMALLA olevaa opettajaa. Ei monta askelta tarvinnut kaupan portilta ottaa kun hyökkäsivät silmille. Koulureput. Oikein ilosta kiljuivat, että mepäs pian vilkutaan tiellä ja ojien pohjilla, koulun käytävillä. Näihin voi myös joskus kompastua, kun lattioita pitkin lojuvat. Ja näitä usein elokuun alkuviikkoina myös etsitään, että mihinköhän se sen reppunsa oikein laittoi...


Tähän asti olen välttänyt reppurynnäkön, kun olen käyttänyt kaupassa toista sisääntuloa ja tehnyt vakio kierrokseni kärryjen kanssa: oivariini, voi, kananmunat, se HK:n sininen....mutta nyt se oli kohdattava. Se totuus, että loppuu se pidempikin loma joskus. Ja reput kauppojen hyllyillä on sellainen merkki, että jos et ole lomallasi tuntenut lomailleesi niin myöhäistä alkaa olla. Kätevää tällainen muistutus. Ainakin niille, jotka pyrkivät lomailemaan ilman kalenteria. Niille, joilla viikonpäivätkin ovat hukassa. Ja meille, joille päivämäärän tietäminen vaatii…

Serkut yökylässä

Kuva
Hihittelyä, sipinää ja supinaa. Jalkojen tömähdyksiä. Ilmeisesti hypitään patjalta toiselle, vaihdellaan paikkoja. Lopulta hiiren hiljaista. Ollaan yökylässä. Ekaa kertaa. Ilman äitiä ja isää. Siskoni tytöt. Kutkuttavan jännää. Kaikille meille.

Jo yökyläpäivän odotus on jännittävää. Päiviä lasketaan. Vihdoin koittaa odotettu hetki ja matkalaukut on jo heti aamusta ovenpielessä valmiina lähtöön. No, äiti käy ne vielä läpi ja tekee muutaman täydennyksen ja vähennyksen. Tällä kertaa lapset lähtevät yökylään 6h:n automatkan päähän. Öitä on yhden sijasta kuusi. Eli ihan pienen koti-ikävän vuoksi ei auton nokkaa takaisin käännetä. Itse asiassa sitä ei sen vuoksi käännetä ollenkaan. Tästä "vaihtoehdosta" emme edes ole puhuneet, koska se ei ole vaihtoehto. Minä nimittäin uskon, että meillä ei täällä ole mitään sellaista hätää, ettäkö kotiin tarvitsisi lähteä kuskaamaan. Ei mitään sellaista, mistä ei selvittäisi.


Illalla jokainen valitsi paikan patjalleen, mieluisat lakanat ja pyyhke…

Visit Koli

Kuva
Vietämme perheemme kanssa usein aikaa Kolilla upeissa kansallismaisemissa. Lähellä kun sijaitsee isäni kotipiha, jossa olen viettänyt kaikki lapsuuteni kesät. Eilen mieheni teki pyöräilyn merkeissä Kolin maastopyöräreittejä tutuksi ja tänään suuntasimme kulkumme Kolin maisemiin pienelle päiväpatikoinnille lapset ja ukki mukanamme.

Koli on Pohjois-Karjalan korkein vaara Pielisen rannalla Lieksassa. Koli on Suomen kaunein luontomatkailukohde, usko pois. Koli tunnetaan kansallismaisemasta ja Kolin kansallispuistosta. Vaaramaisemia, järviluontoa, harvinaista geologiaa ja kaskiperinnettä vaaliva kansallispuisto houkuttelee vuosittain paljon matkailijoita. Tänäänkin väkeä riitti ja oli ilo seurata ihmisten "wow" huokailuja ja useiden eri maiden matkaajien retkeilyä luontopolulla. Juu, tää on meidän Suomalaisten kansallismaisemaa ja olemme tästä syystäkin ylpeitä.


Koli on valkoista kvartsiittia, ja sen laella on suuria puuttomia, paljaita valkoisia kalliopintoja. Kolin tärkeimmät …

Tekstiviestittelyn vimmaa

Kuva
Tiedättehän sanomalehtien tekstiviesti-mielipide palstan? Sen, mihin voit lähettää nasevat kommenttisi näppärästi, kun jokin asia mielessäsi kaihertaa? Tai jos haluat ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin omilla viisailla ehdotuksillasi? Sinähän kun tiedät, miten Kreikan kanssa olisi pitänyt toimia ja miten olikaan asia aikoinaan euroon liittymisen kanssa? Että ne markat takaisin. Mielipide-tekstiviestissä sinun ei tarvitse pelätä, että sinut tunnistetaan kommenteistasi. Edes niistä vähemmän laadukkaista. Viestit julkaistaan nimittäin nimettöminä. Ainakin täällä Pohjois-Karjalassa ilmestyvässä sanomalehdessä.

On kuulkaa hauskaa kesälukemista, nämä lehden tekstiviestit. Hauskaa, toisaalta säälittävääkin. "Pidä kiinni emännästäsi, etteivät muut vie"-tyyliset viestit ovat moneen kertaan palstalla tavattuja. "Varakkaan miehen etsijä, minun rahat ei ole sinun!" Ettäs tiedät, sinä kesäkiimoissasi miestä metsästävä, tai kotoasi karannut. Joskus joku kirosi kuntosaleja ja j…

Treffit ruohonleikkurin kanssa

Kuva
Loppui se YYA-sopimus minun ja ruohonleikkurin välillä. Meni ja savusi itsensä käyttökelvottomaksi. Ei auttanut kuin hankkia uusi, kesää kun on vielä jäljellä (kai). Niin kotiutui meille uusi, punainen "ruohis". Innoissaan isäntä sen kotiin toi, taisipa maireasti hymyillen todeta, että on emännälle treeniä samalla. En uskonut, ennenkään olla ruohonleikkuuta treeniksi luettu.


Tykkään ruohonleikkuusta. Juu juu, eikö siltä näytä? Tai ainakin tähän päivään asti tykkäsin. Jo käynnistykseen tarvittava ryyppy-nappula herätti epäilyksiä. Eikö muka muuten käynnisty. Ei. Kun sitten hyrähti käyntiin, todellisuus paljastui. Tämä leikkuri ei auta käyttäjäänsä. Ei vetele perässä eikä kulje melkein kuin itsestään. Jos ääneni olisi kantanut sisälle asti, olisi alennuskoneen ostajalle ollut pari sanaa sanottavana, saakelin Sulo Vilen. Sen verran on tuota  pihamaata leikattavaksi, että kiukkuilu ehti laantua ja asiat löytää mittasuhteensa. Huuliltalukija olisi voinut muutaman rumemman sanan ha…

Somen täydelliset kuvat

Kuva
Sommitteluja, makeita kuvakulmia, dramaattisia katseita, törröttäviä huulia, hyvää ryhtiä, onnistuneita meikkejä, herkullisia annoksia, vähän filtteriä kehiin niin tulee vieläkin parempi. Kaikkea ihanaa, upeaa, kaunista. Täydellistä. Ja sitten tykätään. Ja jos ei tykätä niin jopas herättää ihmetystä. Se tykkäs mut se ei oo tykännytkään. Mikähän sillä nyt on?

Uutta blogia eräänä päivänä mietin, kun provosoiduin tästä sosiaalisen median täydellisyydestä (vai onkohan se kateutta...). Kaverin pehmitys vielä käynnissä. Ajattelin nimittäin kahden ämmän blogia. Yhdessä kirjoitettaisiin, toinen suurperheen kotiäitinä ja toinen vähän pienemmän perheen työssä käyvän äidin näkökulmasta. Annettaisiin vinkkejä viikon ruokalistojen tekemiseen ja siihen kuinka lämmität pinaattiletut mikrossa. Juu, ei sekään välttämättä kaikilta onnistu. Tiedän tyypin joka on joskus onnistunut keittämään perunat kattilan pohjaan kiinni. Ja toisen, joka on polttanut ruuan mikrossa. Uuden blogin aiheena olisi "Pa…

Eräs pyöräretki

Kuva
Lähdettiin neiti kohta ekaluokkalaisen kanssa pyöräilemään. Mennyt lapsillakin päivät sisätiloissa sadetta pitäen, joten äitinä koin jo huonoa omatuntoa kun en ole patistellut lapsia päivittäisen liikuntapläjäyksen pariin. Itse kyllä olen siitä huolta pitänyt mutta lapset...he ovat saaneet leikkiä vapaasti ja sisällähän nuo ovat viihtyneet.

Mutta nyt tehtiin pyöräilemään lähtöä, muutaman tunnin ajan. Oli itselläkin hommaa jos toista tehtävänä, mansikoiden perkausta ja pakastamista, pihamaan trimmeröintiä, ruuanlaittoa, leipoakin piti kun kerran tuoreita mansikoitakin oli. Hetki terassillakin teki mieli istua lehden parissa, kun tuo aurinkokin näyttäytyi eikä terassilla juuri tänä kesänä ole tullut istuttua. No siinä sen minuutin istuttua huomasin, että eiliseltä maalausreissulta jäi villiviinit ja klematikset nostamatta pation kaiteille jatkamaan kasvuaan joten lyhyeen jäi lehden parissa loikoilu. Ei sitä vaan osaa paikallaan ihminen olla. Lapsella oli omat juttunsa sisällä ja pihall…

Bäkkäri-emännän kynästä: Aitoon Kirkkarit 2015

Kuva
Älä synkisty. Kirkastu! Seuraava teksti jatkaa "Kaverin kynästä" blogipostauksia. Kiitos tekstistä ja kuvista rakkalle ystävälleni, kummityttöni reippaalle äidille, joka jaksaa vuodesta toiseen olla aktiivisena talkoolaisena järjestämässä tätä tapahtumaa idyllisessä Aitoon kylässä. Tapahtumaa, jolla on vahva sijansa kesän musiikkifestareilla.
"Kirkastusjuhlat eli Kirkkarit eivät ole uskonnollinen juhla, vaikka nimen perusteella niin voisi äkkiä luulla. Kirkkareita vietettiin 4.-6.7. 2015 jo 133. kertaa Pälkäneen kunnassa, Aitoon kylässä. Huippu artisteja oli tänäkin vuonna esiintymässä: Popeda, Samuli Edelmann, Paula Koivuniemi, Kasmir, Elastinen, Happoradio, Sanni, Haloo Helsinki, Apulanta ja monia muita.
Aitoon Kirkastusjuhlien järjestelyistä vastaa Aitoon VPK. Kirkkarit järjestetään talkootyöllä ja talkoolaisia on tätä tapahtumaa järjestämässä n. 550. Huikea määrä! Juhlien tuotto käytetään palokunnan palo-ja pelastustoimen hyväksi, sekä juhlapaikan ylläpitoon ja kehitt…

Teltta pystyssä heti aamulla

Kuva
Kesäiset reissut autossa lasten kanssa vaativat toisinaan mielikuvitusta. "Onko vielä pitkä matka" ja "Milloin ollaan perillä?" ovat varmasti eniten esitetyt kysymykset takapenkillä matkustavilta. Ja koska tähän ei jaksa kauaa vastailla, ohjeeni kysyjälle on ollut: ennen kuin kysyt, katso ulos ikkunasta ja mieti, näyttääkö tämä maisema siltä mihin ollaan menossa? Tai: Onko mummola täällä, näin lähellä meitä? On auttanut, ainakin vähäksi aikaa. Muistan Tampereella asuessamme kun lähdimme Pohjois-Karjalaan mummolaan ja n. 300m ajettuamme Pispalan harjun päällä esikoinen huusi innoissaan: Nyt me ollaan perillä! Tuossa se mummola on! On se, minä näin kun mummo oli jo rappusilla meitä vastassa. Juu ei ollut vielä mummola, taisi pieni matkustaja ehtiä ottamaan useammatkin päiväunet ennen määränpäähän saapumista.

Vaikka matkanteko sujuu hyvin, kiitos ipadien, tablettien ja muiden älylaitteiden, alkaa pidemmän matkan taittaminen jossain vaiheessa puuduttaa isompaakin matk…

Visit Joensuu

Kuva
Pohjois-Karjala. Kotiseutu ja niin rakas Joensuu. Kaupunki, joka on "hieman sivussa" kartallamme ja jonne on asiakseen lähdettävä, koska se ei sijaitse minkään isomman valtatien varressa eikä sen kautta ajeta noin vain. Olen muuttanut pois Joensuusta 15 vuotta sitten. Tämän päivän Joensuu näyttäytyy hyvinkin erilaiselta, mitä silloin. Joensuu on kaupunkina kokenut positiivisen muutoksen, kasvojen kohotuksen, kohti modernia ja viihtyisää kaupunkia. Joensuu on nostanut esiin aivan uudenlaisen kaupungin, jota en tuntenut siellä asuessani. Olenkin joka kerta siellä käydessäni innoissani kaikesta näkemästäni ja kaipuu kotiseuduille on nostanut päätään. Lieneekö oire keski-ikäistymisestä vai mistä mutta Joensuussa ja ylipäätään Pohjois-Karjalassa käydessäni olo on kotoisa ja fiilis "tänne kuulun" vain vahvistuu.

Ehdottomasti suosikkipaikkoihini Joen kauniissa kaupungissa kuuluu Pielisjoen rannat. Penttilän uusi rakennettu alue kutsuu lenkkeilemään kauniin joen varrella. I…